Vuorotteluvapaan viimeinen päivä...

Nyt se sitten koitti, viimeinen päiväni vuorotteluvapaalla. Aloitin vuosi sitten sapatin vieton itseni hemmottelulla ja siihen se on myös hyvä päättää. Tämän päivän ohjelmassa porkkanakakun tekoa, kampaajalla käyntiä ja illalla ulos syömään.

Ei menny porkkanakakun teko kuin Strömsössä... Onneksi maku kuitenkin oli erinomainen pienen paikkailun jälkeen. :)

Kyllä on niin tammikuinen ilma sontikan alla... En tykkää yhtään.

Maestro suunnittelee...

Vapaasti sudittuja raitoja...

On se vaan taas niin ihanan kiiltävä. Uusi tukka piristää aina.

Tänään kympin satsi nepalilaisessa.

360 päivää... Tuntuu kuin aika olisi lentänyt siivillä... Paljon on tähän vuoteen mahtunut niin hyvässä kuin pahassakin. Vuosi piti olla irrottautumista töistä, mutta ikävä kyllä sitä se ei ollut, monenmoista sai selvitellä ja huoltakin työntekijöistä kantaa. Kirjoitin alkuvuodesta kalenteriini, muuta elämäsi... Ja sen totisesti tein... Paljon on saanut kokea, ero pitkästä suhteesta, lapsen muutto omilleen, oma muutto toiselle paikkakunnalle, tutustuminen uuteen ihmiseen... Hurja määrä elämää mullistavia asioita, jotka tapahtuivat nopealla tahdilla. Paljon on tapahtunut myös iloisia ja kevyempiä juttuja, seitsemän ulkomaanmatkaa, vapaaehtoisena ampumahiihtokisoissa, erilaisten harrastusten kokeilua, paljon lukemista, lepoa, paljon aikaa luonnossa, aikaa läheisille ja sukulaisille, uusia kokemuksia laidasta laitaan ja ennenkaikkea uusia ihania ihmisiä on tullut rikastuttamaan elämääni. Mieleenpainuvimpana on pakko vielä kerran hehkuttaa Voicelta voittamaani Turkin matkaa ja yli 30 uutta tuttavuutta. Huikea seikkailu, ihan niinkuin koko vuosi ja blogin kirjoittaminen! Välillä on kyllä tuntunut hullulta kirjoittaa tätä päiväkirjaa joka helkkarin päivä tai yö, on käynyt monesti mielessä, että jätän leikin kesken, mutta sitkeästi ja hammastakin purren olen kuitenkin homman varje dag tehnyt...

Olen saanut kuulla vuoden aikana myös siitä kuinka vain joskus olin... Lötköilin, lepäsin, nukuin, otin päikkäreitä, annoin aikaa itselleni... Välillä nämä sanat satuttivatkin koska eikö aikuinen ihminen saa vapaa-ajallaan tehdä juuri sitä mitä haluaa... En minä sen takia jäänyt sapatin viettoon, että juoksisin koko ajan kieli vyön alla... Sitä on tullut työelämässä tehtyä vuosikaudet, siksi tämä vuosi oli tarkoitettu levolle, hyvälle ja terveelliselle ruualle, herkkujakaan unohtamatta, on nostettu malja jos toinenkin ja nautittu elämästä. Siipeenikin olen saanut, ei tämä helppo vuosi ole ollut, mutta aina  on noustu uuteen päivään tavalla tai toisella....

Mitä opin tämän vuoden aikana... Paljonkin. Ennen kaikkea armollisuutta itseä kohtaan, kaiken ei tarvitse onnistua priimasti ja on ihan ookoo relata ja mokata, turhat tuttavuudet ja olevinaan ystävät ovat saaneet jäädä taka-alalle ja omaan arvoonsa, ne oikeat ystävät taas ovat nousseet alustallaan yhä korkeammalle, läheiset ja perhe on maailmassa ne tärkeimmät asiat oman hyvinvoinnin ohella ja kaikki muu on oikeasti aivan toisarvoista...

Mitä tästä eteenpäin... Suunnitelmia ja haaveita on moniakin ulkomaita myöten... Huomenna olen kuitenkin työtön tyllerö tai oikeastaan karenssilainen... :) Mitään paineita en jaksa ottaa mistään, kaikki tapahtuu aikanaan, se mikä tapahtuvaksi on tarkoitettu... Kaikki kokemukset otetaan avosylin vastaan. :)

Kävijöitä sivullani on ollut melkoinen määrä vaikka en tätä missään mainostanutkaan. Kaunis Kiitos kaikille mukana olosta. Kukapa tietää josko joku päivä vielä sanaisen arkkuni aukaisen... Mirrin matkassa tai muuten, ideoita olisi, mutta ehkä nyt on hyvä vain olla ja jakaa kokemuksia vain fb ja instan kautta...

Paljon sain kokea ja paljon jäi myös kokematta mitä piti, mutta ehtiihän sitä... Pus, pus. Kiitos ja kumarrus...

-Kati

Tammikuun bliniherkuttelua

Niinhän ne vesisateet sitten alkoi ja lumet sulaa kohisten. Ei oo kiva, nyt on kuitenkin edelleen tammikuu ja pitäisi olla kunnon talvi eikä loskakelit. Jos jotain positiivista säästä hakee niin kerkesi hyvin hoitamaan tärkeitä asioita sillä huomenna loppuu sapatin vietto virallisesti joten setvittäviä juttuja vielä jokusen verran oli...

Nenä kiinni koneessa meni tänään tovi jos toinenkin.

Illalla ''juhlistettiin'' tulevaa vuorotteluvapaan loppumista SYÖ Helsinki!-viikkojen merkeissä. Tapahtumassa on mukana erilaisia ruokaravintoloita jotka tarjoavat annoksiaan kympin hintaa. Tämä jos mikä on loistava tilaisuus kokeilla jotain uutta ja sopii jokaisen kukkarolle. Meidän valintamme kohdistui Nälkä ravintolaan ja blinibuffaan. Blinit on jokavuotinen perinne näin tammikuun aikaan joten senkin vuoksi tämä osui kohdalle mitä mainioimpaan aikaan. Täytevaihtoehtoja perinteisen mäti-smetanan lisäksi oli parisenkymmentä erilaista. Ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Muuten tämän paikan kokemus oli lähinnä koominen... Tarjoilijat sekoilivat koko ajan, kaatelivat juomia pöydille ilman, että toivat uusia täysiä tilalle, buffapöydät odottivat täyttämistään kun henkilökunta puhui keskenään eikä keittiökään ollut varautunut tekemään blinejä siihen tahtiin kuin niitä meni... Meitä tilanne lähinnä huvitti, saatiin täyden kympin edestä viihdettä.. :) Maku tai muutakaan elämystä paikka ei meille suonut joten meidän porukka tuskin enää tähän paikkaan menee. 

Aika Hurja Ukko pöytävahtina...

Ei näytä enää kovinkaan talviselta...

Huomenna sapatin viimeinen päivä, aika hurjaa... Niin ne vaan 360 päivää menee ja vauhdilla... 

-Kati

Aurinkoinen talvipäivä

Huikea lämmin aurinkoinen päivä. Tästä päivästä kaikki irti pariin otteeseen ulkoillen. Toivottavasti tämä ei ole viimeinen talvinen päivä... Tälle viikolle on nimittäin luvattu huomisesta alkaen vesisateita ja plussakeliä, pelkona siis talven loppuminen heti alkuunsa. Huvittaa kun muutamat tuttavat odottavat innolla sateiden alkua ja lumenlähtöä... En tajua. Eikö ole mukavampaa kun on lunta ja valoisaa eikä kosteaa ja pimeää. Minä ainakin toivon talvisen sään jatkuvan vielä pitkälle kevääseen. Ja toiveena olisi päästä harrastamaan talvisiakin lajeja täällä etelässä. Minä en ole kerinnyt vielä edes tuomaan idästä suksia enkä luistimia, joten talvi älä karkaa vielä, pliis...

Kaivopuisto, keidas kaupungin keskellä. On aikast mukavaa kun koko lenkkiä ei tarvitse aina katujen varsilla talsia.

Laduille tekis mieli sivakoimaan...

Naurun raikua ja ilakointia pulkkamäessä...

Mirrin terkuin nukkumaan.... :)

-Kati

Matkakuume

Thaimaan lomasta on kolme viikkoa ja tuntuu kuin siitä olisi jo ikuisuus. Hirveä hinku olisi jo päästä uudestaan reissuun. Ja mikäs sen parempaa itsensä ''kiusaamista'' kuin lähteä Matkamessuille... Nämä messut olivat ehdottomasti parhaimmat joissa vähään aikaan olen käynyt. Nyt oli keskitytty isosti siihen olennaiseen mikä on aiheena eikä sitä kaiken maailman jonninjoutavaa shaibaa ollut esillä juuri lainkaan. Tykkäsin ja kovasti! Ja uusia ideoitakin sai vaikka kuinka. :)

Huuma on päällä ja pahasti..

Ei huono idea laisinkaan... Myös shampanjalomaa ehdoteltiin... Kuulosti niin hyvältä.

Uudestaan Aasiaan koska vain..

Karibiakin kiinnostaisi kovasti. Jamaica ja reggae, ei huono yhdistelmä laisinkaan.

Surffilauta ja turkoosin siniset vedet.. Lähtisin..

Messujen tämän vuoden kohdemaa oli Espanja.

Numeron päässä oli Miamin matka... Ei silleen harmittanut juurikaan... :)

Melkein on kotona jo laukut pakattuina..

Hurja määrä kotiintuomisia. Aika kivaa iltalukemista.

Messuilla vierähti tunti jos toinenkin ja oli todella mahtavaa. Loisto ylläri oli entisen H&M aikaisen kollegan näkeminen. Ei olla nähty Marikan kanssa vuosiin ja juttua riitti, vitsi miten ihana nähdä vanhoja tuttuja vuosien takaa ja jutut jatkuu kuin ennenkin! 

Arvata saattaa miten se loppu ilta sitten meni... Nenä kiinni koneessa ja napin painalluksen päässä olisi pääsiäisloma Roomaan. Oishan se aika hienoa seurata paavin pitämää messua Pietarinkirkossa ja ristisaattoa Colosseumilla kyntilänvalossa.... 

Painanko... Enkö... 

-Kati

JoogaGurut...

Mielen- ja kehonhallintaa, rauhallista hengitystä, rentoutumista, ajatukset vain oman kehon sisällä, oman yhteyden löytämistä.... Tätä kaikkea oli harjoitteena tänään kun mentiin Minnan kanssa Hatha ja Yin joogan alkeiskurssille. Vuosia olen haaveillut joogaan meneväni ja vihdoin sen tein, jee ja iso peukku itselle. Hieman meni alussa kyllä yli hilseen eri termit ja historiikin esittely, täytyy varmaan käydä kirjastosta muutamia opuksia lainaan ja opiskella rauhassa kotona aiheesta lisää. Mutta super iloinen olen kun vihdoin sain aloitettua tämän uuden ihanan harrastuksen! Ja iloinen olen myös siitä kuinka hyvin sisäistin eri asanat ja kuinka levollisin mielin silmät kiinni niitä tein. :) Ehkä aurinkotervehdystä pitää vielä hiukkasen kotonakin harjoitella, mutta kyllä se siitä lähtee ajan kanssa... Levollisin mielin :)

Joogamatto rullalle ja menoksi.

Vielä viimeiset säädöt..

Yli-innokkaat ensikertalaiset, tulevat prot... :)

Oisko se airjooga sitten seuraavaksi..

Tirppanakin pääsi vihdoin ulos pakkasen lauhduttua...

Levollinen mieli ja tasapainoinen keho, sitä läksin tänään hakemaan ja hyvillä mielin olen ollut. Tavoite saavutettu. Voin todella lämpimästi suositella joogaa kaikille! Ihan super mahti fiilis!!

-Kati

Työnhakua

Vilkaisu lämpömittariin sai tänään pysymään sisällä. Yön aikana oli pakkaslukemat kivunneet taas kahdenkymmenen paikkeille. Jäätävän kylmää! Saisi pakkaset jo loppua niin pääsisi Mirrikin nauttimaan ulkoilusta muutenkin kuin vain ikkunanraosta...

Ensi viikolla päättyy vuorotteluvapaani. Siitä innostuneena tein työnhakuilmoituksen ja surffasin muutenkin siellä täällä koko helkkarin päivän tarjontaa tsekkaamassa. Paljon kaikkea mahdollista olisi tarjolla. Tunteet ovat tänään menneet laidasta laitaan, tsempistä ja innostuksesta epätoivoon ja masennuksen rajamaille. Enpä olisi uskonut vuosi sitten vuorotteluvapaalle jäädessäni olevani tilanteessa jossa elämäni on aivan kokonaan muuttunut, vaikka sitä salaa toivoinkin, mutta iso pala purtavaksi tämä kaikki on silti ollut. Kaikella on aina tarkoituksensa ja mikä ei tapa se vahvistaa... Näitä minä olen jo vuosia mantran lailla itselleni ja muillekin toitottanut, mutta silti.... Ääh miten välillä kaikki voi olla niin vaikeaa. :)

Näin se viimeinen viikonloppu vuorotteluvapaalla alkoi... Tunteiden sekamelskaa... :)

-Kati

Jäällä

Pakkanen jatkuu, onneksi edes pienen pientä lauhtumista havaittavissa.. Tänään happihyppy jäälle ensimmäistä kertaa tänä talvena. Talvella ulkoillessa voi vain ihastella valon vaihtuvia värejä kuinka mielettömiä ne onkaan, välillä kaikki näkyy sinisen eri sävyissä, välillä valkoisen, harmahtavan, punertavan... Ja kaunista on.

Jäätä pitkin Uunisaareen.

Näkymät ulapalle. Meri alkaa olla kokolailla jääpeitteen valtaamana.

Kotikorttelit talviasussaan mereltä päin.

Illalla hyppäystä hieman totutusta leffagenrestä toisaalle. Kävin katsomassa uusimman Star Wars elokuvan. Olihan se ihan jees, toki voipi olla, että olisi auennut hieman paremmin jos olis ollut jotain taustatietoa... Muistaakseni olen joskus vuonna miekka ja kirves katsonut joitakin pätkiä, mutta eipä niistä juurikaan kunnollisia muistikuvia ole...Mutta tulipahan nyt nähtyä. Jokunen kyssäri ehkä jäi... :)

Hieman pitää vielä sulatella tuota Tähtien sotaa vaikka tuolla unten mailla...

-Kati