maanantai 31. elokuuta 2015

Pyykkäri

Aika paljon sitä pyykkiä kertyy muutamankin päivän reissusta, se tiesi siis päivää pyykkärinä...



YRTTISET PESTOLIHAPULLAT

400 g naudanjauhelihaa
4 rkl pestoa
1 sipuli
öljyä
1 dl korppujauhoa
1 1/2 dl vettä
1 muna
yrttisilppua (persiljaa, basilikaa, korianteria)
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
1 tl valkosipulijauhetta


Pane korppujauhot turpoamaan veteen. Silppua sipuli ja kuullota se öljytilkassa. Sekoita korppujauhoihin muna, sipulisilppu, pesto, yrttisilppu ja mausteet. Lisää viimeiseksi jauheliha ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan maustua hetki. Pyörittele taikinasta kostutetuilla käsillä pieniä lihapullia. Paista lihapullat öljytilkassa paistinpannulla tai uunissa 200 asteessa n. 15 minuuttia. 

Sipuli, persilja, basilika ja korianteri silpuksi.
Turvonneen korppujauhon sekaan muut mausteet.
Lopuksi jauheliha ja hetkeksi maustumaan.
Valmiit palleroiset menossa uuniin.
Ja uunista lautaselle.
Salaattia ja muusia lihapullien seuraksi.

Roudasin viikonloppuna kotiseudulta vanhan lipastoni ja sitä kootessa menikin sitten ilta rattoisasti. Ei jäänyt muulle aikaa kun Mirrin ulkona käytölle. Ja taas oli naapuri kissa samaan aikaan ja myös kaksi kulkukissaa... Nää näköjään vaan lisääntyy koko ajan. Mirri ei oikein tykännyt... :)


Kelpaa siihen pötkähtää yöunille kynttilänvalon hämyyn...

-Kati

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Haikeudella Helsinkiin

Aurinkoinen aamu herätti tähän päivään. Aamupäivä Sannalla ja Markolla. Piipahdus veljen uudessa asunnossa, tavaroiden järjestelyä varastolla, tapaaminen vielä exäni kanssa, päivällinen äidin luona, seurustelua lapsosen kanssa, paljon tekemistä ennen paluuta Helsinkiin...

Mietelause Sannan ja Markon kodin seinältä johdatti tähän päivään.
Uu piilossa... Mirri oli vahvasti sitä mieltä ettei halua lähteä mummolasta mihinkään...
Ihana auringonpaiste saatteli matkaan kotikonnuilta.
Helsinki otti vastaan kauniilla auringonlaskulla ja sakealla sumulla.
Äidit on parhaita! Tuliaisina äidin poimimia mustikoita ja vadelmia.

Niin monta tapaamista tälle päivälle... Paljon ajateltavaa ja iso ikäväkin jäi, ystäviä ja varsinkin omaa tyttöä. Vaikka kuinka aikuinen jo on niin lapsena sydämessä pysyy ainiaan.

-Kati

lauantai 29. elokuuta 2015

Rakkaat

Kolme viikkoa olen ollut poissa kotikaupungista ja tuntuu kuin katsoisin kaikkea vieraan silmin.
En tiedä johtuuko se siitä, että monen asian haluaa unohtaa ja mennä eteenpäin vai mistä... Kotikaupunki on tarjonnut hyviä hetkiä, mutta myös hetkiä joihin ei mielellään haluaisi palata enää koskaan. Nyt onkin ehkä hyvä, että on päässyt eteenpäin ja maisemat ovat vaihtuneet. Menneisyyden haamut on toki kohdattava ja käsiteltävä, mutta sen aika ei ehkä kokonaisuudessaan ole ihan vielä...

Parasta tässä päivässä oli ehdottomasti rakkaan lapseni Neean näkeminen. Koko päivä laatuaikaa yhdessä, hetki hänen uudessa kodissa, vähän avustusostoksia hänen arjen tarpeisiinsa, herkuttelua kiinalaisessa...

Herkku kääryleitä alkupalaksi.
Rakas lapsonen.
Jälkkärit tottakai.

Tänä viikonloppuna on saanut viettää aikaa myös rakkaiden ystävien kanssa. Yökyläilyä pitkästä aikaa Sannan ja Markon luona. Hyvää ruokaa, ulkosaunaa ja hengailua yökkäreissä. Mahtavuutta! :)

Elli Karamelli.

-Kati

perjantai 28. elokuuta 2015

Tripla Ilot

Elämän pieniä suuria iloja... Niitä oli tämä päivä pullollaan. Ensinnäkin herääminen pitkästä aikaa äidin luota, tätä herkkua ei ole tapahtunut moneen vuoteen... Valmista aamupalaa, herkkuja pöytä notkollaan, namnam...

Toiseksi ihanat ystävät. Ensin kynsihuollossa Piian luona ja sitten Nean kanssa pizzalla ja afterilla. Huippu Ystäviä, huippu keskusteluja! Huippu Fiilis! :)

Kolmanneksi sauna! Kolme viikkoa Helsingissä ja ilman saunaa... Ei ihan helpoin keissi tyypille joka on tottunut saunomaan vaikka joka ilta jos siltä tuntuu. Nyt saa kylpeä joka ilta, ilman kiirettä, varastoon, antaumuksella... :)

Mamman hoteissa... Ihanata!
Roihu, Rakas Nea, Pizzat, Parhautta!
Gloria, Afterit, Parhautta vol2..

Illalla rentoa meininkiä, saunomista, leffaa, rakkaita ympärillä, kotikonnuilla... :)

-Kati

torstai 27. elokuuta 2015

Äidin pöperöille

Posti toi pakettikortin Voicelta. Päivän reippailut siis sinne. No se ei ollutkaan niin simppeli juttu kun vois luulla... Laitoin iPhonen karttaohjelmaan osoitteen ihan varmuuden vuoksi. No sen perusteella siis kadunpuolenkin valitsin... Talonumeroa 19 etsin. Talon 38 kohdalla mietin et ei hitto mihispäin nää numerot suurenee. Olin tietenkin mennyt väärään suuntaan. No ei kun ympäri ja takaisin... Numeron 24 kohdalla mietin, että nyt ollaan jo lähellä kunnes katoin toiselle puolen tietä ja huomasin talon nro 15.... Vasta siinä kohtaa tajusin, että ensinnäkin olen aivan väärällä puolen katua ja ei se 19 ole ennenkään tainnut parillisten puolella olla... Mikä URPO!! Ja toiseksi pitää taas kääntyä ympäri ja mennä toiseen suuntaan... Sanoisinko, että ristus mikä reissu, mutta kylläpä jää tämä posti mieleen kun kolme kertaa samaa katua edestakaisin höylää!!

Tälläisen yllärin Voice laittoi tällä kertaa. On ne Ihania! :)

Päivällä pakkailua. Olis ensimmäisen maakuntamatkailun vuoro Helsinkiin tulon jälkeen ja pääsee äidin luokse ja valmiiseen pöytään. Ihanaa! Ja Mirrikin pääsee mummolaan. :) Ja mikä parasta näkee omaa rakasta lastaan!

Mirriä ei voi unohtaa.
Äidille syksyn kukkaset.
Viime kerrasta viisastuneena Mirri matkasi omassa kopassaan eikä minun sylissä ja koelaudalla...
Ihana kuutamo ja usva peltojen yllä. Niin kaunista.

Väsynyt, mutta onnellinen. Perillä äidin huomassa. Ja huippua kun pääsi saunaan kolmen viikon tauon jälkeen!! :)

-Kati

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Ruuanlaittoa

Sataa, sataa ropisee, pitkästä aikaa. Toisaalta ihan kivakin kun on välillä vähän viileämpi keli. Mirrikin otti koko päivän erittäin rennosti sateen kunniaksi. Hää nukkui nokoset jos toisetkin, minä pesin pyykkiä ja valmistelin tulevan viikonlopun reissua kotikonnuille.

Aika rentoa meininkiä.... Ei paljoo tuntus murheet puristelevan... 
Mansikkaa ja mysliä aamupalaksi, parhautta.
Lounasta ei kotona ollut joten kävely korttelin toiselle puolen lähimpään sushibaariin. Nam.

Lounaan jälkeen ruokakauppaan ja illallistarpeiden ostoon. Kotiin saavuttua olin yli kaksi tuntia puhelimessa, ensin Piian ja sitten Nean kanssa. Olipas ihanaa kuulla molemmista. Onneksi molempien kanssa myös nähdään viikonloppuna, niin suurempi ikävä helpottaa. Se tällä hetkellä ehkä on kurjinta kun moni läheisistä on satojen kilometrien päässä eikä pysty näkemään arjessa...

PASTAA JA ARTISOKANSYDÄMIÄ
4 annosta

2 valkosipulinkynttä
2-3 kuivattua chiliä
1 dl oliiviöljyä
1 purkki artisokansydämiä
4 timjaminoksaa
1/2 nippua basilikaa
100 g kuivattuja tomaatteja öljyssä
400 g pastaa
suolaa
50 g pinjansiemeniä
50 g parmesaania

Kuori ja hienonna valkosipuli. Murenna chili. (Itse käytin tällä kertaa valmista kuivattua chiliyrttiseosta.) Laita pannulle valkosipuli, chili ja 1 rkl oliiviöljyä ja freesaa 2-3 minuuttia. Ota liedeltä ja ota oliiviöljystä 2 rkl talteen ja sekoita loput öljyt chiliseoksen joukkoon.
Valuta artisokansydämet siivilässä ja halkaise ne. Huuhtele ja kuivaa timjami ja basilika, irrota lehdet ja hienonna, kuutioi tomaatit. Keitä pasta ohjeen mukaan, kaada siivilään, huuhtele nopeasti kylmällä vedellä ja valuta. Paahda pinjansiemenet kullanruskeiksi pannulla ilman rasvaa.
Kuumenna pannulla loput 2 rkl oliiviöljyä, lisää artisokansydämet ja paista 4-5 minuuttia joka puolelta. Lisää joukkoon tomaatit ja pasta ja freesaa pari minuuttia. Sekoita joukkoon valkosipuliöljy ja pinjansiemenet ja mausta suolalla. Korista basilikalla, timjamilla ja vastaraastetulla parmesaanilla.

Itse lisäsin tällä kertaa vielä kanaa mukaan. Kanan mausteeksi paprikajauhetta, kuivattua basilikaa ja hunajaa.

Kesä ja syksy on mahtavaa aikaa kun saa laittaa tuoreita marjoja salaatin joukkoon, tällä kertaa makoisia vadelmia.

Illalla iski leffan katsomisvimma ja myös herkuttelun himo. Piti saada koko satsi... Limpparia, sipsiä, karkkia ja jäätelöä... Eikä suinkaan tullut pöklö olo...

Viikossa aikuiseksi... Toimiskohan tuo itelläkin.. :)

Onneksi myöhemmällä pääsi Mirrin kanssa ulos tuulettumaan ja huonoa oloa helpottamaan.

-Kati

tiistai 25. elokuuta 2015

Neuza

Olen ennenkin maininnut väsymyksestä ja tänään se taas iski, suurella otteellaan. Söin aamupalan vaille yhdeksän ja menin läppärin kanssa olevinaan hetkiseksi sänkyyn... Bad mistake, heräsin puoli yhdeltä... En tosiaankaan tajua mistä tuota unta riittää kolme tuntia vielä yöunien jälkeen...

Lounaalla vihersmoothie jotta saisi jotain tolkkua ja vireyttä tähän päivään.
Uusi seurakuntani esittäytyy.
iPad uusiokäytössä.
Päivällä kaikki räppänät auki, lukuhetki auringosta nauttien.

Kun suuri osa päivästä meni taas univajetta paikatessa päätin, että iltaan on pakko saada jotain piristystä.... Juhlaviikkojen sivut auki ja sieltä löytyi seuraavat sanat: Rakkautta, lämpöä, onnea. 

Sitä juuri tarvitsen! Ihana kapverdeläinen Neuza ensi kertaa Suomessa. Hyvä mieli ja lämpö todellakin välittyi koko konsertin ajan yleisöön, olin myyty. Super kiva ilta!!

Tää se on vielä kokematta tältä kesältä... Suppailua auringonlaskun aikaan..
Ihana Neuza!

Mirrin kanssa käydään nykyisin ulkona pimeän tultua koska silloin tuntuu tassu kulkevan helpommin toisen eteen. Paitsi tällä kertaa... Ensimmäistä kertaa oli toinenkin valjaissa oleva kissa kotipuistossa. Eikä se siihen jäänyt vaan myös kujakollikin oli yksinään kuleksimassa samoilla nurkilla. Eli kolme kissaa muutaman metrin säteellä. Se oli Mirrille aivan liikaa ja senssit oli sekaisin. Jarrut päälle ja kun muutaman askeleen uskaltautui ottamaan, tehtiin se ympärilleen pälyillen ja aivan paniikissa...

Taustalla valkoinen kissa myös ulkoilemassa ja kotimatkalla selvisi, että kisuli asuu samalla kadulla ja viereisessä talossa.

-Kati