tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kissakaksikko

Mirrin ja Napon edesottamuksia seuratessa on lähinnä tämä päivä mennyt. Jotain arkisia kotihommia tein, mutta muuten nämä karvaiset ihanuudet ovat vieneet aikani. Napo on vieraillut siis tänäänkin meillä ja useaan otteeseen, välillä ihan säikähdin mikä nurkan takaa jalkoihin tulee, mutta naapurin kollihan se taas oli.

Is anyone home... Nuo takatassut on niin söpöt... :) En kestä.
Tiukkaa tuijotusta ja murinaa ikkunan toisella puolella. Mistä se aina tietääkin millon Napo on toisella puolen...

Iltapäivällä Piian luokse kynsihuoltoon ja kuulumisten vaihtoon, ranskiksilla jatketaan ja hopeaa glitteriä rajana. 



Tähän mietteeseen on hyvä lopettaa tämä päivä.

-Kati

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Intialainen kosketus

Melkoisen touhukas päivä. Aamusta pankkiin, sieltä kirppispaikan fixaukseen, kotiin laittamaan uutta tavaraa kirppikselle myyntiin ja samalla varaston siivousta.

Parasta tässä päivässä oli kuitenkin intialainen päähieronta. Sain jouluna jostakin lahjakortin ja alkoi olla viime hetket käyttää se. En oo aikaisemmin käynyt kyseisessä hoidossa ja olipahan mahtikokemus! En tiedä mistä johtui, mutta oli kyllä maaginen kosketus tällä hierojalla, tuntui välillä kun energiavirrat olis kulkenu kropan läpi vaikka hän piti vain käsiä hartioiden päällä.... Spookifiilis.... Ihana rauhaisa musiikki soi taustalla joka vei välillä Kreikan saarille auringonlaskuun, välillä oltiin tyllimekossa tanssimassa sumuisella sillalla ja toisaalla taas käveltiin käsikädessä aurinkoisella rannalla... Nämä siis minun mielikuvia mitä musiikki sai aikaan... :) Sanoinkuvaamattoman rento ja hyvä olo jäi hieronnan jälkeen.

Kukas se sieltä taas tulee kylään... Napo kävi meillä vaatimattomasti neljä kertaa tänään.
Kyllä oli taas sellasta sihinää ja mouruamista.. Mutta herra viis veisas, sisään vaan ihan pokalla..
Tänään oli niin kuuma, että Mirrikin oli koko ajan vain varjossa lepäämässä.
Nää on niin ihania ylläreitä.
Olipahan taitava kaveri.
Illallinen, kanaa, chili-curryriisiä ja lämmin kesäkurpitsasalaatti.
Ilta menikin sitten yrttien kimpussa ja muutenkin pihatöissä.

Nyt äkkiä unille...

-Kati



sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Ystäviä ja Urpoja

Aamuyön pikkutunneillehan se hyvässä seurassa hujahti. Tälläiset yllärikinkerit on kyllä ihan parasta. Aamukolmelta taidettiin kammeta siskonpetiin ja kahdeksalta jo silmät auki uudelleen, unet jäi siis aika vähiin. Minä sain kunniapaikan Tiian ja Kaitsun keskellä ja voinpahan kertoa, että oli niin kuuma, nukuttiin meinaan kaikki saman tuplapeiton alla ja mulla ei tietenkään ollut juuri mahdollisuutta tulla peiton sisältä pois... Kuuma yö siis takana. :)

Yöllistä menoa.
Aamuinen brunssi.
Ei pöllömpi vierailu.

Brunssin jälkeen päätettiin käydä moikkaamassa vielä Helsingin mummia. Kun päästiin autolle siellä odottikin vähemmän mukava ylläri, joku törppö oli ajanut autonsa aivan meidän puskuriin kiinni. Siinä sitten aikamme selviteltiin auton omistajaa ja saatiin onneksi omamme pois nalkista. Ilkesipä kuski keljuilla meille tilanteesta aivan kuin se olisi ollut meidän syymme ja väitti vielä, että ollaan kolhittu hänen autoaan vaikka ei oltu liikutettu autoamme milliäkään eilisen jälkeen ja hän on siihen ajanut meidän jälkeen... Kaikenlaisia urpoja sitä pitää tavata! Tarinan opetus, muista käyttäytyä ja ajattele myös toisia ihmisiä äläkä katso vaan omaan napaan! Että osaa ottaa aivoon tuollaiset tyypit! Arghh!!

Vietiin mummille yllärijädet.

Mummon luota kotia kohti ja pienellä kiireellä... Varasin aiemmin viikolla Helille ripsihuoltoajan, jota jo muutamaan otteeseen tuli siirrettyä. Varsinkin tuo autoepisodi sotki aikataulua, mutta ihana Heli jousti taasen ja pääsin kuin pääsinkin illan päätteeksi pötkähtämään hoitolan tuoliin. Pitkän matkustuspäivän jälkeen kun saa heittäytyä toisen käsittelyyn niin unihan siinä väkisinkin tulee... Ja täytyypä mainita mitä palvelua jälleen kerran sain! Illan viimeisenä asiakkaan sain kyydin vielä kotiin, tämä on asiakaspalvelua isolla A:lla! Kaunis Kiitos Heli ja PS-Team nyt on taas räpsyttimet kondiksessa.


Pitkä päivä takana ja ompahan ihanaa olla taas kotona ja sukeltaa omaan sänkyyn..

-Kati

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Pôltsamaa

Tarto jää tänään taakse ja paluumatka kohti Suomea alkaa. Aamulla pikku pörräykset vielä Tarton maisemissa ja sitten paku kohti Tallinnaa. Pieni mutka tehtiin matkalla kun pysähdyttiin Pôltsamaassa. Syy miksi tämä koukkaus tehtiin juontaa juurensa Rakveren matkaan Seijan ja Köpin kanssa muutama vuosi taaksepäin. Silloin tutustuttiin Pôltsamaa kange sinappiin. Sinappia ei tässä kylässä enää valmisteta, mutta Seikun ja Köpin kunniaksi päätettiin tämä retki kuitenkin tehdä. Kovin on pieni tämä kylä ja aika rähjäinen. Sinapista sen verran, että kannattaa maistaa jos tähän joskus törmäätte. Pientä varovaisuutta kuitenkin suosittelen ja alkuun kannattaa ottaa pienen pieni määrä. Tämä on nimittäin aika tuhtia tavaraa ja wasabin tapaan potkaisee takaraivoon saakka jos et ole varovainen... :)

Terveellisellä puurolla lähti tämä päivä käyntiin.
Viimeiset vilkaisut Suuteleviin Opiskelijoihin..
Hurjasti oli taas haikaroita liikenteessä.
Vanhaa maalaisidylliä.
Sinappivaltakunnassa ollaan.
Ei hurjan pitkä oo tää Pôltsamaan pääraitti.
Tuliaisten ostopaikka.
Sinappii tottakai...
Rypsipelto.
Nyt päästiin syömään Argentiina raflaan Tallinnassa.
Luukku auki ja eikun Hesaa kohti.
Im sailing....

Seiskan pintaan illalla satamassa. Seballe ja Tipsulle yöksi ja muutamia kavereita moikkaamaan. Niin siistii. Huomenna sitten kotia kohti. Olipas kiva Viron reissu. :)

-Kati



perjantai 26. kesäkuuta 2015

Pyöräilyn iloa Tartossa

Aurinkoinen pyöräilypäivä pitkin joen vartta. Maisemat ovat kyllä muuttuneet matkan varrella melkoisesti, asfalttitiet vaihtuivat hiekkateiksi, hiekkatiet maalaismaisemiksi ja suorämeeksi ja polut sen kuin pienenivät kunnes törmättiin isoon mutaiseen ojaan ja oli luovutettava ja käännyttävä takaisin... Kilsoja kertyi pyörän päällä ihan mukavasti. Kiva. :)

On täällä Tartossa muutakin kuin rähjäisiä talovanhuksia...
Tässä kohtaa mietittiin hieman mitä seuraavaksi tulee kun toteemipaalut on vastassa. Ja näitä oli pitkin matkaa vaikka minkälaisia...
Polut kapenee ja heinikko kasvaa korkeutta. Kuinkahan monta punkkia kalasteltiin matkalla...
Niin kaunis puukuja!! 
Korkkiruuvitalo, hauskasti spiraalina.
Kirjakauppa, vuorattu lattiasta kattoon.
Lounaalla kanapataa.
Pakollinen kirkkovierailu.
Mitkä ovet!
Täällä on nähnyt hienoja versioita ruoka-ja drinkkilistoista, tässä yksi esimerkki ja miun suosikkijuomat...

Lounaan jälkeen museokäynti ja tällä kertaa lelumuseoon. Pääsymaksu oli huikeat 1€ per nuppi. Ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen näin aikuisiällä mennä leluja katselemaan, mutta olipahan reissu. Todella hienosti toteutettu ja tavaraa eri aikakausilta mieletön määrä. Tähän on käytetty aikaa ja mielenkiintoa ja se kyllä totisesti näkyy. Aivan huikea kokemus!!! Tänne menkää jos Tartossa milloin olette!

Tassuttele perässä..
Pienet suloiset lapsoset menneiltä vuosilta.
Kaupungissa asuneiden lapsien leluja.
Samalta ajalta maaseudun lasten lelut ja olot. Hieman on erilaiset...
Ulkoleluja.
Keskiajan leluja.
Nyt se on todistettu lehmätkin lentää.
Aikuisten nukkekoti, baarielämää. Mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Nyt on ehkä ihan hyvä hetki ottaa hieman välipalaa...
Suutelevat opiskelijat rafla.
Pientä naposteltavaa, osa jäi kyllä syömättä.
Linnut oli kyllä hanurista.. Lensivät koko ajan pöytiin varastelemaan ruokaa!

Muutama mielenkiintoinen havainto Tartosta, aika paljon puliukkoja ja laitapuolen kulkijoita, joka turpeen nyppylällä onkijoita ja sit niitä patsaita myös ihan hitoksee. Tässäpä tämä päivä, enää illallista vailla...

-Kati