Lumoava Koli

Eilisestä koivumetsästä hullaantuneena päätin lähteä tänään Kolille ihastelemaan lisää kansallisromanttiikkaa. Pitkästä aikaa kesäaikaan, yleensähän siellä tulee käytyä alamäki meiningeissä talvella. On ne maisemat vaan niin lumoavat, talvella ja kesällä, osa historiaamme, josta myös suuret nimemme Sibelius, Gallen-Kallela ja Järnefelt ovat inspiraatioitaan hakeneet. Enkä ihmettele...

Akka-Kolin korkeimman huipun juurella voi myös sanoa tahdon sille elämänsä tärkeimmälle ihmiselle.

Akalta Pahalle, josta on ne huikeimmat maisemat.

Korkeimpien huippujen jälkeen lenkki luontopoluilla nauttimassa metsän hiljaisesta rauhasta.

Kolilla on useita luolia, joista yksi ehkä tunnetuin on Pirunkirkko. Luola on 34 metriä pitkä, 1-7 metriä korkea ja yhtä sen seinämää koristaa Eero Järnefeltin runo vuodelta 1893. Historian havina on ihan käsinkosketeltavissa...

     "Yksi salaisuus, yks henki.

yks onni kumpaisenki

on kirkko tämä,

sen pyhyyttä muistelemma aina."

Eero ja Fanny 1893

Lumoava Koli jättää jälkeensä vain syvän huokaisun... Niin kaunista!

-Kati