Pyöräilyn iloa Tartossa

Aurinkoinen pyöräilypäivä pitkin joen vartta. Maisemat ovat kyllä muuttuneet matkan varrella melkoisesti, asfalttitiet vaihtuivat hiekkateiksi, hiekkatiet maalaismaisemiksi ja suorämeeksi ja polut sen kuin pienenivät kunnes törmättiin isoon mutaiseen ojaan ja oli luovutettava ja käännyttävä takaisin... Kilsoja kertyi pyörän päällä ihan mukavasti. Kiva. :)

On täällä Tartossa muutakin kuin rähjäisiä talovanhuksia...

Tässä kohtaa mietittiin hieman mitä seuraavaksi tulee kun toteemipaalut on vastassa. Ja näitä oli pitkin matkaa vaikka minkälaisia...

Polut kapenee ja heinikko kasvaa korkeutta. Kuinkahan monta punkkia kalasteltiin matkalla...

Niin kaunis puukuja!! 

Korkkiruuvitalo, hauskasti spiraalina.

Kirjakauppa, vuorattu lattiasta kattoon.

Lounaalla kanapataa.

Pakollinen kirkkovierailu.

Mitkä ovet!

Täällä on nähnyt hienoja versioita ruoka-ja drinkkilistoista, tässä yksi esimerkki ja miun suosikkijuomat...

Lounaan jälkeen museokäynti ja tällä kertaa lelumuseoon. Pääsymaksu oli huikeat 1€ per nuppi. Ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen näin aikuisiällä mennä leluja katselemaan, mutta olipahan reissu. Todella hienosti toteutettu ja tavaraa eri aikakausilta mieletön määrä. Tähän on käytetty aikaa ja mielenkiintoa ja se kyllä totisesti näkyy. Aivan huikea kokemus!!! Tänne menkää jos Tartossa milloin olette!

Tassuttele perässä..

Pienet suloiset lapsoset menneiltä vuosilta.

Kaupungissa asuneiden lapsien leluja.

Samalta ajalta maaseudun lasten lelut ja olot. Hieman on erilaiset...

Ulkoleluja.

Keskiajan leluja.

Nyt se on todistettu lehmätkin lentää.

Aikuisten nukkekoti, baarielämää. Mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Nyt on ehkä ihan hyvä hetki ottaa hieman välipalaa...

Suutelevat opiskelijat rafla.

Pientä naposteltavaa, osa jäi kyllä syömättä.

Linnut oli kyllä hanurista.. Lensivät koko ajan pöytiin varastelemaan ruokaa!

Muutama mielenkiintoinen havainto Tartosta, aika paljon puliukkoja ja laitapuolen kulkijoita, joka turpeen nyppylällä onkijoita ja sit niitä patsaita myös ihan hitoksee. Tässäpä tämä päivä, enää illallista vailla...

-Kati